• Feride Turan

Arjen Prinsessa

Muistatko kun olit pieni ja näit ensimmäistä kertaa juhlamekon aikuisen naisen päällä? Siinä saattoi olla röyhelöä ja pitsiä tai se saattoi kenties olla kimaltavien paljettien peittämä. Minä ainakin muistan, kun näin ensimmäistä kertaa Keira Knightleyn silkkisen vihreän mekon elokuvassa Sovitus (Atonement 2007). Se herätti sisälläni pienen muoti hirmun joka päätti, että siitä eteenpäin läksin kouluun vain mekko tai hame päälläni.

Niin, kouluunko mekko päällä? Kun on vain ekalukkalaisen ikäinen pieni kipittäjä, ei ihmiset tunnu välittävän mitä sen pikku tytön päällä nyt sattuu olemaan. Muistan kuinka äitini puki minua aina värikkäisiin sukkahousuihin, joissa komeili aina jokin eläin tai miljoona värikästä tähteä. Niiden pariksi sainkin sitten itse valita päivän fiiliksen mukaan jonkin aurinkoisen röyhelö mekon. Silloin se leimattiin vain söpöksi ja suloiseksi.

Mitä sitten tapahtuu kun kasvamme aikuisemmiksi ja emme ehkä uskallakkaan pukeutua niin rönsyilevästi ja vapaasti mielemme mukaan? Mistä se johtuu? Olen itse päätynyt siihen tulokseen, että se johtuu nuorena opitusta sosiaalisesta paineesta. Kun varhais teini-ikään astuessa luokassasi on se joukko tyttöjä, jotka pitävät muoti lehtiä ja niiden sanomia raamattuinaan ja haukkuvat kaikki ulos, jotka eivät heidän uskoonsa mahdu ulkonäöllisesti. Nuori on siinä vaiheessa herkkä ja syyttää itseään siitä, että ei sovi joukkoon. Silloinhan me alamme nyppimään kulmiamme ja meikkaamaan, että emme vain erottuisi joukosta. Siinä samassa tunteiden sekamelskassa ne kauniit ja persoonaa tulvivat vaatteet katoavat ja jäävät pois mielestämme.

Mutta se persoonallinen oma sinä kyllä vielä sieltä sisimmästäsi löytyy. Se saattaa tulla esiin aina hetkellisesti, kun vaikka kävelet jonkun kivijalkakaupan ohi, jonka ikkuinoissa komeilee uskomattoman kaunis mekko tai vaikkapa jakku puku. Saatat jopa hetkellisesti unelmoida itsesi siinä asussa kävelemässä, siinä samaisella kadulla itsevarmana ja rentona. Ja jos olet sitä tyyppiä, joka uskaltautuu liikkeeseen sisään sovittamaan tätä unelma asua, saatat saada takaisin sen tunteen kun olet pikku tyttönä vapaana kirmaillut juuri ne omat vaatteet päälläsi pitkin maita ja mantuja viikonpäivästä huolimatta.




Miksi emme voisi haastaa itseämme uudestaan, ja kutsua tuota sisäistä vaate hirmuamme ulos leikkimään vapaasti ja huolettomasti? Ja jos tuntuu siltä niin heittää se kaapin perällä pölyä keräävä vaimeasti kimalteleva mekko päällemme ja tuoda se taas takaisin arki päivä valoon. En tietenkään tarkoita, että kaivaisit jostain lapsuuden vaatteitasi, vaikka toki se 0lisikin hupaisaa yrittää änkeytyä niihin vaatteisiin ja vielä kävellä ne päällä ulos kotoota. Ei ei, mitä tarkoitan on se, että stailaat jonkun vähän hienomman "juhla" asusi arkeen sopivaksi. Miksi ei arki voisi olla kuin juhlaa jos siltä tuntuu?













Mekot löytyvät:

Maxi Cotton Dress Monki

Satin Wrap Dress Monki

Valeria Dress Bubbleroom

81 views
 

Ihana!

  • Instagram

©2020 by ihana. Proudly created with Wix.com